Kaksoisolennaisuusanalyysi paljastaa sisäiset ja ulkoiset kestävyystekijät

Jaa sivu:

Vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus etenkin suuria yrityksiä, mutta paine myös pk-yrityksiä kohtaan kasvaa jatkuvasti. Lainsäädäntö ja sääntely kiristyy, ja sen myötä yhä useammat sijoittajat ja sidosryhmät vaativat yrityksiltä tiedot siitä, miten ne vastaavat kestävyyteen liittyviin kysymyksiin.

Kaksoisolennaisuusanalyysi osana kestävyysstrategiaa tarjoaa hyvän perustan vastata kestävyyshaasteisiin ja -odotuksiin. Kestävyysstrategiasta on tullut yhä keskeisempi osa organisaation liiketoiminta- ja toimintasuunnitelmaa. Kaksoisolennaisuusanalyysi (engl. double materiality analysis) on keskeinen osa rakennettaessa ja vahvistettaessa luottamusta sidosryhmiin.

Analyysin avulla yritys selvittää millainen sen kestävyysstrategia on ja miten se toimii suhteessa ihmisiin, ympäristöön, yhteiskuntaan ja sidosryhmiin sekä millaisia mahdollisia vaikutuksia kestävyysaiheilla on yritykseen päin.

Ulkoiset ja sisäiset vaikutukset

Kaksinkertainen olennaisuusarviointi on prosessi, jossa kestävään kehitykseen liittyvät aiheet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Olennaisia ovat aiheet, joilla on vaikutusta yritykseen (taloudellinen olennaisuus) ja joiden kautta yritys vaikuttaa yhteiskuntaan tai ympäristöön (vaikutusten olennaisuus).

Kaksoisolennaisuuden käsitteen yksinkertaistettu sisältö on huomioida:

• yrityksen oman toiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan ja
• kestävyysaiheiden vaikutukset yritykseen

Ulkoisista oleellisesti yrityksen toimintaan vaikuttavista tekijöistä voidaan nostaa esimerkiksi vakuutusmaksut, ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannukset, raaka-aineiden hintavaihtelut ja saatavuuden epävarmuus, kierrätyskustannukset, yhdenvertaisuuden vaatimukset, mahdolliset konfliktit ja poliittinen epävarmuus ja poliittinen sääntely tuotantomaissa.

Sisäisistä toiminnoista, joilla on vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan, voidaan mainita esimerkkeinä veden- ja energiankulutus, kasvihuonepäästöt, työntekijöiden turvallisuus ja yleiset työolot, ammattiyhdistysoikeudet, korruptio ja lahjonta ja myös ihmisoikeudet.

Pakko ja vapaaehtoisuus

Toistaiseksi EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD / Corporate Sustainability Reporting Directive) ei koske pk-yrityksiä, vaan suuria listattuja yrityksiä, joilla on yli 500 työntekijää. Näitä yrityksiä on Suomessa noin 100 ja ne niiden vuoden 2024 tiedoista laadittu kestävyysraportti julkaistaan vuoden 2025 tilinpäätöksessä osana toimintakertomusta. Vuoden 2025 tiedoista raportointivelvollisiksi tulevat yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä:

• työntekijöiden määrä on vähintään 250 henkilöä
• liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa (korotus 50 miljoonaan mahdollinen)
• taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa

Tällöin raportti laaditaan vuoden 2025 tilanteesta. Vuonna 2027 soveltamisala laajenee koskemaan myös listattuja pk-yrityksiä. Ne raportoivat silloin vuoden 2026 toiminnasta.

Direktiivin epäsuorien vaikutusten arvioidaan ulottuvan hyvin pian myös pienempiin yrityksiin. Tästä syystä pk-yrityksille on lähetetty viestiä, että vapaaehtoinen kestävyysraportointi voi avata niille uusia liiketoimintamahdollisuuksia varsinkin silloin, kun yritys on osana suuremman yrityksen arvoketjua. 

Väestömuutokset ja muuttuvat arvot

Onpa organisaatio velvollinen tekemään kaksoisolennaisuusanalyysin tai ei, niin se joutuu miettimään toimintaansa kestävyyden näkökulmasta.

Kaikkien organisaatioiden toimintaan vaikuttavat jo nyt – ja erityisesti tulevaisuudessa – nopean teknisen kehityksen lisäksi edellä mainittujen ulkoisten vaikutusten ohella esimerkiksi väestömuutokset ja ihmisten arvomaailman muuttuminen.

Väestön määrä monen yrityksen alueella vähenee, mutta esimerkiksi suurissa väestökeskittymissä se kasvaa edelleen. Monet aiemmin tunnustetut arvot puolestaan on kuopattu tai julistettu epäarvoiksi.

Näillä tekijöillä on paitsi taloudellista vaikutusta myös ympäristövaikutuksia, muun muassa liikenteen kasvuna, laajenemispaineina tai toisaalta yrityksen aiheuttaman ympäristörasituksen vähenemisenä.

Arvojen muuttuminen on otettava huomioon kestävyysstrategioita laadittaessa. Uudet arvot yhteiskunnassa, yrityksissä kuin yksittäisten ihmisten elämässä luovat uusia vaatimuksia organisaatioille.